Tietokonesukupolvet perustuvat siihen, milloin tietokoneissa tapahtui suuria teknisiä muutoksia, kuten tyhjiöputkien, transistorien ja mikroprosessorin käyttöä. Vuodesta 2020 lähtien tietokoneita on viisi sukupolvea.
Tarkastele alla olevia sukupolvia saadaksesi lisätietoja ja esimerkkejä kuhunkin sukupolveen kuuluvasta tietokoneesta ja tekniikasta.
Ensimmäinen sukupolvi (1940-1956)
Ensimmäisen sukupolven tietokoneet käyttivät tyhjiöputkia tärkeänä teknologiana. Tyhjiöputkia käytettiin laajalti tietokoneissa vuosina 1940-1956. Tyhjiöputket olivat suurempia komponentteja ja johtivat ensimmäisen sukupolven tietokoneisiin, jotka olivat kooltaan melko suuria ja veivät paljon tilaa huoneessa. Jotkut ensimmäisen sukupolven tietokoneista veivät kokonaisen huoneen.
ENIAC on loistava esimerkki ensimmäisen sukupolven tietokoneesta. Se koostui lähes 20 000 tyhjiöputkesta, 10 000 kondensaattorista ja 70 000 vastuksesta. Se painoi yli 30 tonnia ja vei paljon tilaa, minkä vuoksi se vaati suuren huoneen. Muita esimerkkejä ensimmäisen sukupolven tietokoneista ovat EDSAC, IBM 701 ja Manchester Mark 1.
Toinen sukupolvi (1956-1963)
Toisen sukupolven tietokoneissa käytettiin transistoreita tyhjiöputkien sijaan. Transistoreja käytettiin laajalti tietokoneissa vuosina 1956-1963. Transistorit olivat pienempiä kuin tyhjiöputket ja mahdollistivat tietokoneiden olevan pienempiä, nopeampia ja halvempia rakentaa.
Ensimmäinen tietokone, joka käytti transistoreita, oli TX-0, ja se esiteltiin vuonna 1956. Muita transistoreita käyttäviä tietokoneita ovat IBM 7070, Philco Transac S-1000 ja RCA 501.
Kolmas sukupolvi (1964-1971)
Kolmannen sukupolven tietokoneissa otettiin käyttöön IC:n (integroidut piirit) käyttö tietokoneissa. IC:ien käyttö tietokoneissa auttoi vähentämään tietokoneiden kokoa jopa enemmän kuin toisen sukupolven tietokoneita ja teki niistä myös nopeampia.
Melkein kaikki tietokoneet 1960-luvun puolivälin ja lopun jälkeen ovat käyttäneet IC:itä. Vaikka monet ihmiset pitävät kolmannen sukupolven ulottuvan vuosina 1964–1971, IC:itä käytetään edelleen tietokoneissa. Yli 45 vuotta myöhemmin nykyisten tietokoneiden juuret ulottuvat kolmanteen sukupolveen.
Neljäs sukupolvi (1972-2010)
Neljännen sukupolven tietokoneet hyödynsivät mikroprosessorin keksintöä, joka tunnetaan yleisemmin CPU:na. Mikroprosessorit integroiduilla piireillä auttoivat mahdollistamaan tietokoneiden helpon istumisen pöydälle ja kannettavan tietokoneen käyttöönoton.
Joitakin varhaisimmista mikroprosessoria käyttävistä tietokoneista ovat Altair 8800, IBM 5100 ja Micral. Nykypäivän tietokoneissa on edelleen mikroprosessori, vaikka neljännen sukupolven katsotaan päättyneen vuonna 2010.
Viides sukupolvi (vuodesta 2010 tähän hetkeen)
Viidennen sukupolven tietokoneet alkavat käyttää tekoälyä, jännittävää tekniikkaa, jolla on monia mahdollisia sovelluksia ympäri maailmaa. Tekoälytekniikassa ja tietokoneissa on tehty harppauksia, mutta parantamisen varaa on vielä paljon.
Yksi tunnetuimmista esimerkeistä tekoälystä tietokoneissa on IBM:n Watson, joka esiintyi TV-ohjelmassa Jeopardy kilpailijana. Muita tunnetuimpia esimerkkejä ovat Applen Siri iPhonessa ja Microsoftin Cortana Windows 8- ja Windows 10 -tietokoneissa. Googlen hakukone käyttää myös tekoälyä käyttäjien hakujen käsittelyyn.
Kuudes sukupolvi (tulevat sukupolvet)
Vuodesta 2021 lähtien useimmat pitävät meitä edelleen viidennessä sukupolvessa, koska tekoälyn kehitys jatkuu. Yksi mahdollinen tulevan kuudennen sukupolven haastaja on kvanttitietokone. Kuitenkin, kunnes kvanttilaskenta kehittyy ja sitä käytetään laajalti, se on edelleen vain lupaava tekniikka.
